Turvallisuus

Turvallisuus

Luistelu luonnonjäällä on upea elämys, mutta siihen liittyy myös tiettyjä riskejä. Siksi on tärkeää minimoida nämä riskit mahdollisimman hyvin.

Turvallisempaan matkantekoon jäällä tarvitaan tietoa, varusteita ja kavereita.

Tietoa jäästä ja asioista, jotka vaikuttavat sen kantavuuteen, kuinka hallitset mahdollisesti syntyvät vaikeat tilanteet, kuinka käytät varusteitasi oikein ja muita asioita, jotka tekevät retkestäsi turvallisemman.

Varusteet, jotka sinulla on oltava liikkuaksesi turvallisemmin jäällä ja jotta pystyt toimimaan oikein, jos onnettomuus kuitenkin sattuu.

Kaverit on edellytys nopealle ja turvalliselle pelastamiselle, jos jokin menee vikaan.

Yksi parhaista tavoista oppia kaiken tarvittavan on liittyä luisteluseuraan ja lähteä mukaan ohjatuille retkille. Pääset silloin hyödyntämään kokeneiden luistelijoiden tietoa ja samalla kerrytät omaa kokemustasi jokaisella retkellä. Kaupan päälle saat mukavaa seuraa jäälle.

Alla on muutamia tärkeitä neuvoja, jotka on otettava huomioon luonnonjäällä luisteltaessa.

Älä koskaan luistele yksin!

Luonnonjääretkellä on oltava vähintään kolme henkilöä, ei vähempää, mielellään enemmän. Silloin pelastustehtävät voidaan jakaa, jos jotain tapahtuu. Luistelkaa peräkkäin, ei rinnakkain. Pidä etäisyyttä ensimmäisenä luistelevaan. Opi hallitsemaan omat turvavarusteesi! Jäihin putoamisen estämiseksi: – Jääsauva Avannosta ylös nousemiseen omin voimin: – Kelluttava reppu (reppu lantiovyöllä, haararemmillä ja vesitiiviisti pakatulla vaihtovaatekerralla) – naskalit Avun saamiseksi avannosta nousemiseen: – Vihellyspilli – Heittoköysi (jatkoremmillä ja karabiinihaalla)

Opi lukemaan jäätä!

Kiinnitä huomiota ulkonäön ja äänen vaihteluihin; ne kertovat aina jotain jään ominaisuuksista. Kun ulkonäky muuttuu, pysähdy ja testaa edessä olevan jään paksuus ja laatu jääsauvalla.

Opi, missä paikoissa jää on usein heikompaa. Virtapaikoissa , kuten salmiin, matalikoille, niemien kärkiin sekä järvien ja vesistöjen tulo- ja lasku-uomiin, syntyy usein ohuita kohtia. Myös lämpimämpää vettä laskevat viemärit vaikuttavat jäähän. Kaislikoissa jää on usein ohuempaa. Laitureiden vieressä ja siltojen alla veden lämpösäteily estyy, minkä vuoksi jää voi olla heikompaa.

Suurempaa varovaisuutta tarvitaan lumipeitteisillä jäillä, joita on vaikea lukea, koska jään muutokset eivät näy ja ääni vaimenee. Suuret uuden jään alueet vaativat varovaisuutta – älä luistele suoraan ulos, vaan seuraa vanhemman vakaamman jään reunaa . Merijäällä on yleisesti ottaen heikompi kantavuus kuin makean veden jäällä, ja olosuhteet muuttuvat nopeammin. Kevätjää, joka on aamulla vakaa, voi auringon noustessa ja lämmön lisääntyessä menettää kantavuutensa erittäin nopeasti huomattavasta paksuudesta huolimatta. Kevätjäällä liikkuminen vaatii suurta kokemusta ja tietoa.

Harjoittele, myös kesällä!!

Harjoitus tekee mestarin – monet luisteluseurat järjestävät ”plutausharjoituksia” (jäihinputoamisharjoituksia) niin talvella kuin kesäkuukausina. Se on erinomainen tilaisuus testata repun kellunta-asentoa, miltä tuntuu uida luistimet jalassa, miten vartalo saadaan oikeaan asentoon vedessä nousemisen helpottamiseksi ja paljon muuta.

Hanki lisää tietoa!

Jään arviointi on taito, joka opitaan retkillä; pelkkä lukeminen ei riitä. Eikä kukaan ole koskaan valmis, aina on uutta opittavaa. Parasta on lähteä kokeneiden luistelijoiden mukaan jäille, tarkkailla ääniä ja muita jään muutoksia, kokeilla jäätä sauvalla usein ja olla utelias

Monet Luisteluverkoston jäsenyhdistykset järjestävät jäätietouskoulutuksia, mikä on erinomainen tapa laajentaa osaamistaan.